.svg){kind=logo}
Kuinka läsnä oleminen voi auttaa
Stressi on luonnollinen osa elämää. Se auttaa meitä pysymään valppaina ja valmiina elämän haasteisiin1. Kaikki arjen stressitekijät – työ, työmatkat, perhe, maailman tapahtumat – pitävät meidät jo valmiiksi jännittyneinä. Kuvittele nyt, että tähän lisätään diabetes ja sen hallintaan liittyvä stressi. Huoli glukoosiarvojen hallinnasta, tulevaisuudesta ja kaikista muista aiheista, jotka pyörivät mielessäsi, kun teet parhaasi pitääksesi itsesi terveenä.2
Stressi vaikuttaa sinuun ja HbA1c-arvoosi
Stressi vapauttaa hormoneja, kuten kortisolia, joka laukaisee "taistele tai pakene" -reaktion.3 Se voi aiheuttaa lihasjännitystä, nostaa sykettä ja glukoosiarvoja. Krooninen hyperglykemia (korkeat glukoosiarvot) voi johtaa insuliiniresistenssiin ja tyypin 2 diabetekseen.1
Toinen pitkäkestoiseen stressiin liittyvä huolenaihe on diabetekseen liittyvä hoitoväsymys. Hoitoväsymys syntyy, kun jatkuva diabeteksen hoitaminen tuntuu ylivoimaiselta. Ihminen voi kokea, ettei ponnisteluista huolimatta onnistu huolehtimaan itsestään.2 Terveyskylä ja Diabetesliitto kuvaavat hoitoväsymyksen keskeisiksi oireiksi häpeän, riittämättömyyden ja syyllisyyden tunteiden lisääntymisen, jotka ovat peräisin vähäisistä voimavaroista sekä heikentyneestä jaksamisesta ja pystyvyyden tunteesta.4,5
Tietoinen läsnäolo (mindfulness) auttaa purkamaan stressiä
Tietoiseen läsnäoloon perustuva stressin vähentäminen (MBSR) on meditaatiokäytäntö, joka on kasvattanut suosiotaan viimeisten 40 vuoden aikana. Sen kehitti vuonna 1979 tohtori Jon Kabat-Zinn ja hänen kollegansa Massachusettsin yliopistollisessa sairaalassa. Alun perin MBSR suunniteltiin auttamaan ihmisiä hallitsemaan sairauksien aiheuttamaa stressiä ja kipua. Sittemmin sitä on käytetty laajemmin terveyden parantamiseen ja stressin vähentämiseen.6
Myös HbA1c-arvosi voi hyötyä siitä
Kun alat harjoittaa tietoista läsnäoloa, paranevat muutkin kuin tunteesi. Vuonna 2023 Keck School of Medicine of USC julkaisi analyysin useista tutkimuksista, joiden mukaan mielentilasi voi vaikuttaa kehoosi ja glukoosiarvoihisi. Tulokset osoittivat, että keho-mieli-harjoituksiin osallistuneet henkilöt laskivat pitkäsokeriaan (HbA1c-arvoaan) keskimäärin noin 9mmol/mol.7
Miten tietoinen läsnäolo toimii
Ilman tieteellistä selitystä: tietoinen läsnäolo tarkoittaa, että keskityt voimakkaasti siihen, mitä aistit ja tunnet juuri nyt – ilman tulkintaa tai arvostelua. On olemassa monia harjoituksia, jotka auttavat rentouttamaan kehoa ja mieltä, kuten hengitysharjoitukset sekä ohjattu mielikuvaharjoittelu. Parasta on, että tietoista läsnäoloa voi harjoittaa missä ja milloin tahansa, mutta rauhallinen ja häiriötön paikka on yleensä paras.8
Kokeile näitä 3 helppoa tietoisen läsnäolon
harjoitusta Mayo Cliniciltä8
1) Keskittynyt hengitys.
Monet tietoisen läsnäolon harjoitukset perustuvat hengitykseen. Kun negatiiviset ajatukset valtaavat mielen, kokeile tätä:
- Istu mukavasti.
- Hengitä syvään ja sulje silmäsi.
- Keskity täysin hengitykseesi ja siihen, miltä ilma tuntuu kulkiessaan sisään ja ulos.
- Jatka niin kauan kuin haluat – jo minuutin harjoitus voi olla hyödyllinen.
2) Kehon skannausmeditaatio.
Meillä kaikilla on keho – miksi emme käyttäisi sitä stressin lievittämiseen? Kokeile tätä, kun tunnet olosi ahdistuneeksi tai hermostuneeksi:
- Makaa selälläsi. Jalat suorina, kädet sivuilla kämmenet ylöspäin.
- Keskity hitaasti ja tarkoituksellisesti jokaiseen kehonosaan. Aloita jalkapohjista, jatka sitten varpaisiin, jalkateriin ja etene ylöspäin.
- Pysähdy jokaisen kehonosan kohdalla ja huomioi tuntemukset, tunteet tai ajatukset ilman arvostelua.
- Kun pääset päälakeen, voit joko lopettaa tai palata takaisin jalkoihin ja tunnistaa tuntemukset jokaisessa kohdassa.
3) Kävelymeditaatio.
Jalkamme ovat erinomaisia aistielimiä ja yllättävän terapeuttisia. Näin voit ottaa stressisi mukaan pienelle kävelylle:
- Etsi rauhallinen paikka sisällä tai ulkona, jossa voit kävellä 3–6 metriä.
- Ala kävellä hitaasti ja keskity kävelyyn. Huomioi seisomisen tunne, jalkojen ja jalkaterien liikkeet.
- Tunnustele maan pintaa ja keskity siihen, miten kehosi pitää sinut tasapainossa.
- Kun pääset kävelyn päähän, käänny ja kävele takaisin. Ole jälleen tietoinen jokaisesta askeleesta ja kehon liikkeistä.
FreeStyle Libre -järjestelmä – erinomainen tapa olla tietoinen glukoosiarvoistasi
Syvähengityksen lisäksi jatkuva glukoosinseurantajärjestelmä (CGM) voi auttaa sinua seuraamaan glukoosiarvojasi. FreeStyle Libre -järjestelmän avulla voit hallita diabetesta itsevarmemmin.9
Tietoon perustuvia päätöksiä9
FreeStyle Libre -järjestelmä sisältää pienen sensorin, joka lähettää glukoosiarvot älypuhelinsovellukseen10 tai lukulaitteeseen. Jatkuvan seurannan on osoitettu auttavan diabetesta sairastavia merkitsevästi laskemaan HbA1c-arvoa11,12 – ilman sormenpääpistoja13. Kaiken kaikkiaan FreeStyle Libre on pieni mutta tehokas apuväline, joka auttaa tekemään tietoon perustuvia päätöksiä9 ja toteuttamaan muutoksia, joilla voi olla suuri vaikutus ajan myötä.
FreeStyle Libre -järjestelmät on tarkoitettu soluvälinesteen glukoositasojen mittaamiseen diabetesta sairastavilla henkilöillä. Lue käyttäjän ohjekirja ennen käytön aloittamista.
Annettuja tietoja ei ole tarkoitettu käytettäväksi lääketieteelliseen diagnoosiin tai hoitoon tai terveydenhuollon ammattilaisen antamien neuvojen korvaamiseen. Ota yhteyttä lääkäriin tai muuhun terveydenhuollon ammattilaiseen terveydentilaasi ja asianmukaista lääketieteellistä hoitoa koskevissa kysymyksissä. Yksittäiset oireet, tilanteet ja olosuhteet voivat vaihdella.
1. Sharma K et al. Cureus. (2022). “Stress-Induced Diabetes: A Review”. https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC9561544/pdf/cureus-0014-00000029142.pdf
2. American Diabetes Association. Diabetes Distress. Chapter 3. Viitattu 4.9.2024. https://professional.diabetes.org/sites/default/files/media/ada_mental_health_workbook_chapter_3.pdf
3. Diabetes UK. “Stress and Diabetes.” Viitattu 11.12.2024. https://www.diabetes.org.uk/living-with-diabetes/emotional-wellbeing/stress
4. Terveyskylä. (2023). “Hoitoväsymys diabeteksessa”. https://www.terveyskyla.fi/diabetestalo/tukea-diabeteksen-hoitoon/diabetes-ja-mieliala/hoitovasymys-diabeteksessa
5. Diabetesliitto. “Tyypin 1 diabetes -polku: Mielen hyvinvointi”. Viitattu 17.10.2025. https://diabetes.fi/diabetestietoa/tyypin-1-diabetes/mielen-hyvinvointi/#elintavat
6. Kian A et al. Journal of Diabetes Research. (2018). “The Impact of Mindfulness-Based Stress Reduction on Emotional Wellbeing and Glycemic Control of Patients with Type 2 Diabetes Mellitus.” https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC6015675/
7. Sanogo, F., et al. (2023). “Mind- and Body-Based Interventions Improve Glycemic Control in Patients with Type 2 Diabetes: A Systematic Review and Meta-Analysis.” Keck School of Medicine of USC. https:// www.liebertpub.com/doi/abs/10.1089/jicm.2022.0586
8. Mayo Clinic. (2022). “Mindfulness Exercises—See how mindfulness helps you live in the moment.” https://www.mayoclinic.org/healthy-lifestyle/consumer-health/in-depth/mindfulness-exercises/art-20046356
9. Fokkert, M. BMJ Open Diabetes Research & Care (2019). https://doi.org/10.1136/bmjdrc-2019-000809
10. FreeStyle Libre -järjestelmien sovellukset ovat yhteensopivia vain tiettyjen mobiililaitteiden ja käyttöjärjestelmien kanssa. Lue lisätietoa laitteiden yhteensopivuudesta verkkosivustoltamme ennen sovellusten käyttöä. FreeStyle Libre -järjestelmien sovellusten käyttö voi edellyttää rekisteröitymistä LibreView-pilvipalveluun.
11. Evans, M. Diabetes Therapy. (2022). https://doi.org/10.1007/s13300-022-01253-9
12. Leelarathna, L. New England Journal of Medicine. (2022). https://doi.org/10.1056/nejmoa2205650
13. Glukoosiarvo on mitattava sormenpäästä verenglukoosimittarilla, jos glukoosilukemat tai -hälytykset eivät vastaa oireita tai odotuksia.
ADC-122349 v1.0 11/25
